Rakkaimmat koruni

Kuten monella muulla, minullakin on koruja vaikka millä mitalla. Kuitenkin muutama koru tuntuu olevan lähes päivittäisessä käytössä. Tässä tulee pieni tiivistelmä rakkaimmista koruistani. 

Opinoistani johtuen kello on jälleen löytänyt paikkansa ranteeseeni. Tietysti Mikhael Kors:n kello olisi unelma, mutta toistaiseksi on tyytyminen edullisempaan ja toisen tyyliseen malliin. Ostin tämän Oasiksen kellon reilu kuukausi sitten Asokselta ja ihastuin sen yksikertaisuuteen. Tietysti minulle ominaiseen tapaan yksinkertaisemmissakin asusteessa pitää olla sitä jotakin. Tässä tapauksessa timantti leikkaus lasin reunoilla ajavat asiansa. 

Keväällä sain paketin tulevalta mieheltäni ja sieltä paljastui ikiomat espanjalaiset helmet. Olin jo jonkin aikaa ehtinyt haaveilla helmistä ja paketin sisältö oli sitää johtuen entistäkin mieluisempi. Pidän näistä helmistä todella paljon ja ne ovat ehdoton suosikkini kaikista omistamistani koruista.

Rakkaiden helmieni kanssa käytän Thomas Sabon rannekorua ranteessa ja helminappeja korvissa. Enkelinsiivet ovat muistona edesmenneestä koirastani ja rusetin hankin muistoksi ensimmäisestä yliopistovuodestani. Minusta on mukava käyttää koruja, joilla on merkitysta ja joihin liittyy jokin tarina.

Tästä viimeisestä kuvasta löytyy se koru jota käytän aivan varmasti joka päivä. Kyseessä on tietysti kihlasormukseni, joka saa ensi kesänä seurakseen aivan ihanan vihkisormuksen. Olen nimittäin ollut nopea ja hankkinut sormuksen jo hyvissä ajoin. Sormuksen alta löytyy kahdet korvakorut joista kummastakin pidän kovasti. Sydämmen malliset ovat ensimmäiset timantti korvakoruni, jotka sain tietysti tulevalta mieheltäni. Nuo toiset korvakorut äiti osti minulle pidettäväksi sisareni häissä. 

Vielä viimeisenä esittelyn arvoisena koruna on mummiltani saama Kalevalan Vanamo -ranneketju. Sitä en tosin ole käyttänyt läheskään niin paljoa kuin olisin halunnut. Tähän syynä on väri- ja tyylikoordinaatio ongelmani. Onneksi joulu on tulossa ja lahjalistaltani löytyy tuohon sopivat korvakorut.